Huom teksti sisältää omia mielipiteitäni ja pohdiskelujani ja omien kokemuksieni tuntemusten mukaan kirjoitettu!
Osaatko iloita toisen puolesta kun
- olette hakeneet ystäväsi kanssa samaa työpaikkaa ja hänet valitaan siihen?
- ystäväsi on hakennut todella hyvään työpaikkaan ja tehnyt kovasti töitä sen eteen ja saa sen?
- tuttunne ostavat talon joka on ollut sinun haavenasi?
- kaverisi on säästänyt kuukausia jotta saisi ostettua unelmiensa laukun ja nyt hän on sen ostanut?
Nämä ovat asioita jotka ovat minulle itsestäänselvyys mutta kaikille ei ole. En ikinä osaisi olla kateellinen/ketkera niin etten voisi olla onnellinen toisen puolesta. Kyllä, jos tuttavallani on esim laukku/takki yms josta minä olen vain unelmoinut saatan ajatella "Eikä, kunpa minäkin joskus saisin tuon" mutta silloinkaan en todellakaan ajattele sitä ilkeästi esim. "Mistähän hyvästä tuon hän on itselleen ostanut/saanut".
Jokaisella on jotain hyvää mistä toinen vain haaveilee. Toisella voi olla se upea laukku mutta sinulla voi olla mahtava perhe tukemassa jota toisella ei ole.
On kamalaa kuunnella ihmisiä jotka eivät osaa iloita toisen puolesta. Olen kerran itkenyt onnesta kun minulle on tapahtunut jotain hyvää ja tuo tapahtui 4,5 kuukautta sitten kun saimme rakkaan Tinttimme<3 Kuinka monta kertaa olen itkenyt toisten onnesta? En edes muista kertoja!:) Olen sitten kuullut ystävien kihlauksesta ja tulevista häistä, ystävän uudesta työpaikasta tai vaikkapa raskaudesta. Edellispäivänä jouduin ajamaan tien sivuun etten olisi vaaraksi liikenteelle kun kuulin ihania uutisia ja kyynelhanat aukesivat!:)<3
Ei kommentteja
Lähetä kommentti