1-vuotias

Vuosi sitten heräilin aamulla aikaisin käymään suihkussa ohjeiden mukaisesti, ja puin valkoiset tiukat sukat jalkaani. Minua ei jännittänyt, enkä tietänyt mitä ajatella. Autossa T kysyi jännitystäni ja samalla hänestä itsestään se hieman huokui. Osastolle saavuttuamme sai T pukea ihanat vihreät vaatteet päälleensä, jolloin matkamme alkoi. Matka leikoon tuntui pitkältä, sain vaatteet, puin ne, minulle laitettiin katetri, vihasin sitä. Tällä hetkelläkin voin sanoa, että sektion kamalin asia oli katetri. Vihdoin kaksi ihanaa hoitajaa tulivat hakemaan meidät. Kävelimme rauhassa salia kohden, juuri ennen saliin menoa toinen hoitajista kysyi rauhallisella äänellä että pelottaako minua. Ei, minua ei vieläkään jännittänyt. Kun puudutus oli pistetty alkoi jännitys. "T entä jos tunnen kun ne leikkaavat minut?" T ei ehkä ollut itsekkään siinä tilanteessa parhaimmillaan (lue; valkoinen kuin lakana eikä oikein saanut sanaa suustaan) joten sairaanhoitaja joka oli hakenut meidät, alkoi juttelemaan omista lapsistaan ja silitteli ihanasti kylkeäni ja piti kädestä kiinni. Kun lääkärit olivat tehneet haavan, sanoi hoitaja että "Jaahas saatellaanpa poika sitten mailmaan". Muistan kuinka käännyin T:n puoleen ja sanoin että täytyy antaa se puku (ainoa pinkki jonka olin tarjoushaukkana ostanut netistä) Karoliina K:lle kun heille tulossa tyttö!";) Miten ihminen voikaan pitää tuota tärkeänä asiana hoitaa, kun toiset ovat kädet vatsassa saattamassa pientä ihmistä meidän elämäämme!:)<3 Noh tyttö tuli ja sain pitää pukuni, hahaha!:D

Kuva: Nelly Stenroos

Äidiltä rakkaimmalle ihmiselle:

Rakas pieni enkelini Tintti. Vuosi on ollut paras vuosi ikinä. Tuntuu että elämällemme tuli tarkoitus/merkitys sinun synnyttyäsi. Olet äidille ja isille kaikki kaikessa ja elämämme valo. Olet aurinkoinen taapero ja sinulla on vahva oma tahto, josta äiti saa katsoa itseään peilistä!;) Rakastamme sinua niin paljon etten osaa sitä milloinkaan pukea sanoiksi. Olet rakkain!<3

Vaikka välillä nähdessäni pienen vauvan tai katsellessani sinun vauvakuviasi, tulee ikävä sitä tuhisevaa, vanhemmista riippuvaista kääröä. Toisaalta nautin nähdä sinun kehityksesi ja uusia taitojasi, joista iloitsen ja liikutun joka kerta. Silmät kostuvat syliin pyynnöstäsi, halistasi ja pususta. Seuraava jota odotan sydän pakahtuen on, että sanot "äiti" tai "isi"<3

Kuva: Nelly Stenroos