Taas lasketaan päiviä ja tunteja, T:n näkemiseen ja Venäjälle lähtöön. Kyllä, olen todella innoissani molemmista!:) Aivan älytön ikävä jo T:tä! Kolme viikkoa on kohta vierähtänyt, eikä tunnu siltä ollenkaan. Odotan kovasti silti paluuta "normaaliin" arkeen. Joulukuu on ihana, sillä olemme yhdessä lähes koko kuukauden. Saattaa olla, että lähdemme jopa käymään lomalla, mikäli T:lle ei tule yhtä työmatkaa kuun puolivälissä.
Tällä hetkellä tämä äiti laskee myös päiviä, ennen kuin rakas esikoisemme täyttää yhden vuoden.. Voi miten herkistyn joka kerta kun mietin sitä. Miten minun pikku vauvani voi jo täyttää yksi!? Ja voi miten onnellinen olen tuosta hymyilevästä, omatahtoisesta sydämen sulattajasta!<3 Kirjoittelen Tintin syntymäpäivän tienoilla sekä pienen kirjoituksen hänelle, että ajatuksistani menneestä vuodesta.
Minä niin rakastan tuota pientä elämäni innoittajaa!<3 Nyt nukkumaan jotta aivoni toimivat huomenna ja muistan hankkia kaiken tarvittavan.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti