Täällä ollaan pärjätty ilman tuttia (lue äiti ei ole luovuttanut ja antanut). Päivisin ei ole minkäänlaista ongelmaa olla ilman tuttia. Nukkumaan meno on taas asia erikseen. Olen yrittänyt monia eri tapoja kuinka viedä Tintti nukkumaan.
- lasken sänkyyn, peittelen, annan uninallet kainaloon, toivotan hyvät yöt ja lähden
- lasken sänkyyn, peittelen, annan uninallet, laulan ja lähden
- lasken sänkyyn, peittelen, annan uninallet, silitän ja lähden
- laulan kun hän sylissäni, lasken sänkyyn, peittelen, annan uninallet, jatkan laulamista ja lähden
- lasken istumaan sänkyyn, annan uninallet ja lähden.
- lasken istumaan sänkyyn, annan uninallet ja lähden.
Jokaisen lopputulos on itku kun lähden kävelemään huoneesta pois. Itkun kesto vaihtelee 1 minuutista parhaillaan 20 minuuttiin. Välillä olen käynyt peittelemässä uudestaan ja silittelemässä, välillä odotan vain että hän nukahtaa.
Onko teillä hyviä vinkkejä nukuttamiseen? En myöskään halua että hän tottuu nukahtamaan siihen että olen hänen vierellään joka kerta. Muuten saan olla vielä 7 vuoden päästä siinä!:)
Tutin luopumisen yhteydessä on tullut yksi ihana ihana ihana asia Tintille. Läheisyyden kaipuu. Hän tulee hinkuttamaan puntista syliin, unien jälkeen saattaa vielä huilata pää rintakehääni vasten 20 minuuttia välillä katsoen olenko vielä siinä!<3 Tänään sen tehdessään tämän äidin silmät kostuivat pahemman kerran ja teki mieli rutistaa niin kovaa kuin pystyin mutta annoin hänen hänen olla rauhassa!;) Viimeksi Tintti on ollut niin rauhassa pää rintakehälläni kun hän oli ehkä 3 kuukautta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti